"Onnellinen on se, jolla on joku, joka kakkaa hänen päälleen." - Efe-heimon sananlasku

Tällä lähtee päivä käyntiin!

Nyt tulee sitten kuvia meidän arjesta. Kyllä, uskallan sanoa jo arki, sillä olenhan elänyt sitä jo kolme kokonaista päivää. Arjella nyt tarkoitan sitä, mitä tuleva vuosi tulee olemaan. A meni maanantaina töihin ja minä olen ollut vauvan kanssa kahdestaan kotona. Ja ensimmäisten päivien jälkeen fiilis on erinomainen. Nyt kun alkaa pikkuhiljaa luottaa siihen, että saa tuon vauvan pidettyä hengissä, niin onkin aika keskittyä myös omaan hyvinvointiin. Uskon siihen, että kun lapsella on hyvinvoiva äiti niin lapsikin voi hyvin. Ensimmäisten viikkojen aikana olen huomannut, että minulla on nykyisin hevosen ruokahalu imetyksen ansiosta. Olen onneksi saanut pidettyä ruokailuni suhteellisen järkevinä. Suklaalevyjä on mennyt vain pari ja nyt ihmiset ovat hieman rauhoittuneet tuomisten kanssa. Kolme täytekakkua ja lukemattomat määrät pullaa upposi kyllä kyselemättä kun ihmiset niitä tänne kantoivat rotinoille. Hankalinta on keksiä jotain järkevää, nopeaa suolaista välipalaa yöksi kun klo 4 laitan lapsen syötön jälkeen nukkumaan. Silloin tajuan, että itsellä on kauhea nälkä, mutta toisaalta nukuttaakin. Olen tehnyt leipiä valmiiksi illalla, mutta se leivän mussuttaminen ei oikein uppoa... no, eiköhän siihen joku ratkaisu löydy ajan kanssa. 

Tästä se lähtee :)

Liikunta onkin sitten toinen asia. Olen innoissani kun "sain kroppani takaisin", vaikka todellisuudessa tämä ruho ei ole lainkaan sama mitä se oli vuosi sitten. Laihduttamaan en nyt rupea eikä ole tarvekaan, mutta voi vitsi miten meikäläisellä on huono kunto! Lapojen väli huutaa hoosiannaa iltaisin jos on päivän imettänyt istualtaan tai seisten, alaselän mutka on ihmeissään kun ei olekaan isoa vatsaa enää mutkistamassa sitä ja keskivartalon lihakset ovat jossain teillä tietämättömillä... eli hommaa riittää! Ratsastushan auttaisi noista vaivoista jokaiseen ja rakas ratsuni Mara muutti nyt pysyvästi tuohon naapuriin, mutta... omasta mielestäni olen palautunut synnytyksen aiheuttamista "sotavammoista" hyvin, mutta kätilö varoitti heti synnytyksen jälkeen ettei hevosen selkään kannata mennä pariin kuukauteen. Nyt on mennyt reilu kolme viikkoa, eikö se jo riittäisi? :D

Ryhmäliikuntatunnit alkaa vajaan kuukauden päästä ja tarjontaa katsottuani päätin, että aloitan ensin zumballa. Kyllä, aion jättää vauvan ainakin kerran viikossa isälleen tai mummolle hoitoon puoleksitoista tunniksi. Olen aina tiennyt sen, etten minä pystyisi elämään 24/7 vauvassa kiinni. Uskon, että aluksi oman kunnon kohottamiseen riittää siis vaunulenkit, zumba, ratsastus ja kotona tehdyt lihaskuntoharjoitukset. Ollaankin vauvan kanssa jo harjoiteltu askelkyykkyjä ja vartalonkiertoja, siinähän harjoituspaino kasvaa luonnollisesti koko ajan ;) 

 Sara ja poika päiväunilla <3

Poika nukkuu avonaisen ikkunan alla ja Sara vahtii <3

Meidän koiravanhus Sara on yllättänyt positiivisesti vauvan suhteen. Vahtii, mutta osaa kuitenkin rentoutua eikä ota kierroksia vauvasta. Lenkillä kulkee vaunujen vieressä hihnassa tai vapaana ollessaan pysyttelee lähellä. Vauva jos nukkuu ulkona vaunuissa niin Sara päivystää vieressä. Kissat ovat kesäisin ulkokissoja, mutta ovat välillä käyneet sisällä pyörähtämässä. Eivät ole vauvasta moksiskaan. 

Mistäs tuo otsikko tuli? 
Eilen vauvan syötön jälkeen nostin pojan olalle röyhtäisemään. Niin tomerasti yritin toista röyhtäyttää, toinen käteni piti pojan takapuolesta kiinni. Ei ihan röyhtäytys mennyt putkeen, vaan poika turautti kunnon köntsät jotka tuli suoraan vaipan ja bodyn lahkeesta minun kädelle. Sitten oltiinkin kakassa poika, minä ja lopulta molempien vaatteet ja hoitopöytä. Nauroin vedet silmissä ja meinasin tikahtua, poika ei ihan ymmärtänyt miten minuun tuo kakkahuumori niin hyvin upposi... 

Onpa muuten ihanaa kunhormoonihuurut on itketty ja jälkisupistukset kärsitty! Ja meillä nukutaan edelleen yöt! Viime yönäkin ensin 5h, sitten parin tunnin pätkissä loppu yö ja noustiin vasta yhdeksältä aamulla :) Nyt pitää lähteä päästämään A saunaan, ovat poitsun kanssa alakerrassa seurustelleet, että minä saan blogin päivitettyä. Ensi viikolla onkin sitten paljon ohjelmaa kun on minulla ja pojalla neuvolat, ja sitten lauantaina on ristiäisetkin! Ja järjestelyjen eteen en ole tehnyt vielä YHTÄÄN mitään. Ehtiihän tässä! :)

 Kesän satoa :)



















Loppuun vielä harvinainen yhteiskuva miusta ja pojasta. Kuvassa poika on kolme viikkoa, A nappasi kuvan aamulla. Jotenkin tää kuva on miusta tosi ihana, hyvin käy tuo peilikin tuonne taakse. Ja tuo poika on ihan ylisuloinen, eikö?

<3