"Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi." - Muumipappa

16.10.2014 aamulla pihan reunalta otettu kuva.

Sokos Hotels <3

Viime viikko oli todella raskas. Lähes asuin töissä, väsytti, ehdin kerran ratsastamaan, ryhmäliikuntatunnit oli tauolla, ja eräs ihana koiraystävä, 11-vuotias rottweiler-herra päätti matkansa alkuviikosta. Väistämättä sitä tuollaisina hetkinä miettii, milloin tulee Saran aika lähteä. Viikon kuitenkin jaksoi sillä ajatuksella, että perjantaina pääsee ystävien kanssa tuulettumaan. Perjantaina töistä päästyäni olin niin väsynyt, että A:n ajaessa kaupunkiin minä otin pienet päiväunet autossa. Mutta hotelliin päästyämme piristyin kummasti! Tätä iltaa oli odotettu PITKÄÄN.

Hieman väsyneenä hotellilla :D

Mentiin Rossoon syömään ja sieltä sai sitä samaa kuohuviiniä, Proseccoa johon tutustuin kesällä Milanon reissulla. Hyvää ruokaa, seuraa ja lasillinen kuohuvaa, johan alkoi väsymys väistyä. Rossosta matka jatkui Apulannan keikalle ja viimeistään silloin unohtui kaikki huolet ja murheet! Olin kuin teinityttö konsanaan, laulettiin ja tanssittiin. Keikka kesti lähes 2 tuntia ja mukana oli parhaat hitit: Ilona, Anna mulle piiskaa, Hei hei mitä kuuluu, Armo, Vasten mun kasvojani, Zombeja, Pahempi toistaan, Koneeseen kadonnut, Mato...ja paljon muita! Ja oli muuten hauskaa! ...vaikkakin muutama kyynel saattoi vieriä poskiani pitkin Armon ja Ilonan aikana :') Olin koko viikonlopun ihan haltioissani keikasta. Keikan jälkeen mentiin vielä hetkeksi keikkapaikan alakertaan retrodiskoon :D Hotellilla oltiin yöllä kahden aikaan ja unta ei tarvinnut paljoa houkutella. Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen Toni Wirtanen käveli vastaan hotellin käytävällä ja olisi tehnyt kauheasti mieli kysyä Hei hei mitä kuuluu? ...mutta näin jälkeen päin ajateltuna ehkä ihan hyvä, että en uskaltanut kysyä :D Ennen huoneen luovutusta menin lillumaan kuumaan vaahtokylpyyn. Täydellistä. Otin kylpyyn mukaan Pandan lakumix-karkkipussin ja sanoin A:lle, että "ihana kun sie et tuomitse". Kyllä sitä vähän taisi hymyilyttää :)  

Eilen kävin ratsastamassa ja tallille päästyäni alkoi leijailla lumihiutaleita. Ratsastuksen jälkeen maa oli valkoinen ja kieli keskellä suuta liukastelin kesärenkailla kotiin. Kylläpä tuo 10km matka tuntui pitkältä! Kotiin päästyäni katselin ikkunasta kun kissat leikkivät lumihiutaleilla. 

Tuliaiset kaupunkireissulta: uutta muumiteetä ja tryffeleitä <3

Väsyttää ihan hirmuisesti. Perjantaina heitin ruokavaliosuositukset pois käytöstä, ja kyllä sen huomaakin. Sokeria oon syönyt ja seköhän se väsyttää? Kävin eilen pitkästä aikaa kävelemässä Saran kanssa pidemmän lenkin ja huomasin jalkojen olevan ihan tukossa! No nyt tulee taas lenkkeiltyä enemmän kun Sara-reppana pitää pitää hihnassa kiinni. Täällä on niin paljon susia, ettei uskalleta pitää hetkeäkään koiraa irti. Muutaman kilometrin päässä oli ollut kaksi sutta pihan reunalla kyttäämässä pihassa irti olevaa koiraa! Hui. Saralla ei muutenkaan nyt mene kovin lujaa, aloitettiin sille tulehduskipulääke-kuuri jumissa olevaan selkään. Onneksi se saa hyvin vastetta lääkkeestä, mutta harmittaa kuitenkin. 

Onneksi huomenna pääsee taas zumbaamaan, keskiviikkona Poweriin ja torstaina ja perjantaina ajattelin käydä ratsastamassa ennen iltavuoroa. Riippuu tietysti vähän säästä, Marallakaan ei ole vielä "talvirenkaita" alla. Mutta uskon, että tästä tulee hyvä viikko! Tämän päivän annan itselleni luvan levätä, eikös väsymys ole sen merkki, että pitää rauhoittua? Taidan ottaa Valtsusta mallia -->

Vaikka viime viikko oli raskas, oli se myös antoisa. Oivalsin kehittyneeni siinä, etten antanut perjantaina minkään haitata ihanaa iltaa vaan osasin kerrankin työntää huolet ja murheet unholaan ja nauttia ystävien seurasta, nauraa ja elää hetkessä. Varsinkin siellä keikalla tunsin suurta onnellisuutta. Ja kyllä tämä meidän eläinlauma on tuonut onnea myös <3  

16.10.2014 aamulla, ei tietoakaan lumesta vaikka pakkasta oli.

19.10.2014, Lumessa on hauska temmeltää!

Urmas ihmettelee mitä sieltä oikein sataa?!

:D