"Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi." - Vilijonkka

Kylläpä tosiaan helpotti oloa se perjantain kiukkuaminen. Nukuin sen jälkeen 12h yöunet ja lauantaina olin taas oma itseni. Aurinkoinen viikonloppu takana, lauantaihin kuului ratsastusta ja vähän shoppailua tuolla "isossa" naapurikaupungissa. Tämä pihi nainen tuli shoppailureissulla hyvin onnelliseksi kun löysin tulevaa Helsingin reissua varten uuden putkikassin Tokmannilta hintaan 7€, pieniä iloja :) Tietenkin shoppailureissulla oli mukana myös miun omituinen huumorintaju ja ostin A:lle sieltä lahjaksi samanlaisen kyltin kuin kuvassa. Sinisenä kylläkin, mutta muuten samanlainen. Pääsi omakehu taas haisemaan :D


Sunnuntaina tein aamiaiseksi taas niitä ihania lettuja. Tällä kertaa yksikään niistä ei pysynyt ehjänä, mutta onneksi se ei makua haitannut. Ja ne letut on todistetusti hyviä, tarjoilin niitä naapurillekin joka oli samaa mieltä :) A tietenkin kehui niitä silloin ensimmäisellä kerralla, mutta eihän sillä ole muita vaihtoehtoja ;) 

Sunnuntaina oli salipäivä. Otsikko oikeastaan viittaa siihen, sillä aamupäivästä oli sellainen olo ettei kyllä mihinkään salille jaksa lähteä. Iltapäivällä tuli sitten sellanen "NYT" olo ja kysäsin Artulta "lähetäänkö heti salille" ja sit mentiin! Ja olipa hyvä kun mentiin! Kun mentiin sinne niin salilla oli hiljaista. Muutamia miehiä oli hiljakseen treenailemassa. Mie kysyin reippaasti saako laittaa levyn soimaan ja kaivoin Avenged Sevenfoldin laukusta ja pistin jytisemään. Johan oli kivempi olla, minuu jotenkin ahdistaa liika hiljaisuus (jos jollain on ylimääräsenä pyörimässä MP3- soitin niin voin ostaa!). Ohjelmassa oli alataljaa, jalkaprässiä, kulmasoutua, etu- ja takareidet, vartalonkierrot ja rintalihakset. Sekametelisoppa siis :) 

Eilen alkoi AVA:lla Suurin pudottaja- ohjelma. Siinä jos missä on elämäntapamuutoksesta kyse. Miulla kuitenkin korvaan särähti yhden kilpailijan lause "haluan saada entisen elämän takaisin". Miksi tavoitella entistä elämää takaisin? Miksei voi ajatella, että tulevaisuudessa olisi jotain parempaa luvassa? Aika kultaa muistot, haluaako todellakin saada entisen elämän myötä takaisin ne samat surut ja murheet mitä silloin on ollut? Tätähän entisen elämän tavoittelua kuulee todella usein, miun mielestä valitettavan usein ja oon tätä paljon pohtinut. Toisaalta tulevaisuus voi pelottaakin, mutta silti itse haluan huonoina hetkinä uskoa siihen, että parempaa on vielä tulossa. Esimerkiksi vuosi sitten en olisi uskonut, että tänä päivänä olen tupakoimatta ja olen fyysisesti paremmassa kunnossa kuin ikinä. Jos silloin olisin halunnut saada entisen kunnon takaisin ja olisin tavoitellut sitä, niin... niin. En tiedä. Taisin kääntää tämän nyt liian monimutkaiseksi :D 

"Tuu jo sen kameras kanssa!"

Tästä tulevasta viikosta on tulossa kyllä ihan mahtava jos kaikki menee suunnitelmien mukaan: 4 päivää töitä, sitten tämä tyttö pääsee LOMALLE! Huomiseksi sain varattua aamuvuoron jälkeen kampaaja-ajan, siitä pääsen suoraan kahvakuulaan johon en ole päässyt iltavuorojen takia osallistumaan yli kuukauteen, torstaina zumbaa ja perjantaina aikaisin aamulla hyppään junaan kohti Helsinkiä ja siellä vietänkin sitten kolme yötä :) 

Tänä aamuna paistoi ihanasti aurinko ja käytiin Saran kanssa kävelemässä tuolla metsässä. Otin kameran mukaan ja yritin saada valoa ikuistettua. Harjoitukset saa kyllä vielä tovin jatkua... ;) 

Kotia kohti :)

Tukeva haara-asento ;)

Ihanaa viikkoa kaikille <3